HAASTA AIVOJASI – PARANNA ÄLYKKYYTTÄSI

syyskuu 2017

Älykkyyden määrittelystä ei taida olla yksimielisyyttä tai yhtä totuutta. Onko älykkyys lahjakkuutta? Vai kenties päättely- ja ongelmanratkaisukykyä, jotka ovat omaksuttavia taitoja? Itse olen varma siitä, että kuka tahansa voi kasvattaa älykkyyttään treenaamalla omia aivojaan. Aivan kuten lihakset, mielemme tarvitsee jatkuvaa harjoitusta kehittyäkseen ja pysyäkseen hyvässä kunnossa. Onneksi aivoja voi ”jumpata” monella helpollakin tavalla.

Oppiminen ruokkii aivoja ja luovuutta

Toisin kuin ehkä yleisesti luullaan, ihmisaivot muovautuvat läpi elämän. Geriatriaan (eli ikääntymisen ja ikäihmisten hoitoon) erikoistuneen Harvard Medical Schoolin tohtori ja tutkija Ipsit Vahian mukaan uusia aivosoluja voi muodostua myös myöhään aikuisiällä (Harvard Health Publications, 2016). Tämä on mielestäni rohkaiseva ja kannustava uutinen.

Uuden oppiminen sekä uusien kokemusten saaminen stimuloivat aivosolujen kasvuprosessia. Kun opimme jatkuvasti uutta, ajattelumme laajenee, ja se tekee meistä avarakatseisempia ja luovempia. Kun taas meillä on monien erilaisten aihealueiden tuntemusta, olemme avoimia uusille ideoille ja innovaatioille.

Mieli tykkää haasteista

Jos teet toistuvasti samaa tehtävää, joka ei muutu ajan myötä vaikeammaksi, aivosi kyllästyvät ja automatisoivat kyseisen prosessin. Faktahan on se, että kun olet oppinut ajamaan polkupyörällä, pyöräily sujuu jatkossa lähes tiedostamattomalla tasolla. Aivot kuitenkin kaipaavat myös haasteellisia tehtäviä, jotka estävät niiden kapasiteetin pienenemistä ja pitävät mielen virkeänä.

Mitä enemmän ja säännöllisemmin haastat aivojasi, sitä tehokkaammin ne toimivat. Näin vahvistat kognitiivisia kykyjäsi ja edistät omaa luovaa ajatteluasi. Esimerkiksi kielten opiskelu on erittäin hyväksi aivoille. Ne, jotka puhuvat ja ahkerasti käyttävät kahta kieltä, ovat tutkitusti keskimääräistä älykkäämpiä, sillä kielen toistuva vaihtaminen toiseen pakottaa käyttämään molempia aivopuoliskoja. Kaksikielisillä ihmisillä on myös pienempi riski sairastua dementiaan tai muihin muistisairauksiin (Annals of Neurology, 2014).

 Seura tekee kaltaisekseen

Kirjailija ja yrittäjä Timothy Ferriss väittää, että olet niiden viiden henkilön keskiarvo, joiden seurassa vietät eniten aikaa (Business Insider Nordic, 2017). Vaikka olisit päivittäin vuorovaikutuksessa kymmenien ihmisten kanssa, juuri läheisillä on suurin vaikutus ajattelutapaasi ja päätöksentekoosi. Ympäröimällä itsesi itseäsi älykkäämmillä ihmisillä kehität myös omaa älykkyyttäsi, sillä se motivoi sinua saavuttamaan sekä ylittämään lähipiirisi älytason. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen voi jännittää tai jopa pelottaa, mutta se palkitsee.

Liikunta kannattaa

Liikkuminen tekee hyvää niin keholle kuin mielellekin. Liikunta kiihdyttää aivoverenkiertoa ja tehostaa neuronien eli hermosolujen välisiä yhteyksiä. Jopa muutaman kymmenen minuutin kestävä fyysinen ponnistelu, kuten esimerkiksi painavan ostoskassin kantaminen tai kävelylenkki, parantaa sekä nopeuttaa tiedon prosessointia ja muistia. Voimme siis pienilläkin asioilla saada positiivista kehitystä aikaan!

Kielten opiskelun lisäksi myös liikunta suojaa kognitiiviselta rappeutumiselta. Luin juuri tuoreen tutkimuksen, jonka mukaan vanhemmat liikuntaa aktiivisesti harrastavat ihmiset suoriutuvat vähän liikkuvia ikätoveriaan paremmin muistitesteissä (Psychology Today, 2017). Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa siis olet, sitä aktiivisemmin aivosi toimivat.

Uni on välttämätön

 Unen puute heikentää aivojen kapasiteettia, tämän varmasti jokainen väsyneenä töitä tehnyt tietää. Väsynyt mieli ei pysty käsittelemään tietoa kunnolla, koska neuronit tarvitsevat paljon energiaa toimiakseen. Kohtaamme päivittäin valtavan määrän uutta informaatiota, elämmehän varsinaista tietoähkyn aikaa. Se onkin yksi syy, miksi uni on niin tärkeää meille. Unen aikana aivot lajittelevat, järjestelevät ja arkistoivat päivällä opittua tärkeää tietoa muistiin. Ilman kunnollista unta emme yksinkertaisesti voi muistaa uusia asioita.

Uskon, ettei älykkyys ole synnynnäistä, vaan sitä täytyy harjoittaa. Tuloksia voi kuitenkin saada aikaan pienellä vaivannäöllä ja panostuksella. Ja kun kaikki maailman tieto on vain muutaman klikin päässä, itsensä kehittäminen ja horisonttien laajentaminen ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä helppoa.

Silvia Karkonen, Smoyn sisällöntuottaja ja Google asiantuntija

Lähteet

Matthew Solan 27.4.2016. Back to school: Learning a new skill can slow cognitive aging. Harvard Health Publications.

Thomas Bak, Jack Nissan, Michael Allerhand, Ian Deary 2.6.2014. Does bilingualism influence cognitive aging? Annals of Neurology.

Melia Robinson 11.1.2017. Tim Ferriss: ’You are the average of the five people you most associate with’. Business Insider Nordic.

Christopher Bergland 16.1.2017. Physical Fitness Keeps Your Brain in Good Shape, Study Finds. Psychology Today.

25.4.2017. Exercise ’keeps the mind sharp’ in over-50s, study finds. BBC.

Art Markman 6.6.2017. You Might Not Feel Tired, But Your Brain Needs More Sleep. Fast Company.

FacebookTwitterLinkedInPinterest