Detaljit kuntoon, osa 1: verkkosivusto

9.8.2019

Meillä suomalaisilla on eriskummallinen suhde korkealaatuiseen työhön. Haluamme, että työt tehdään ”vimosen päälle”, mutta ärsyynnymme pikkunippeleiden hieromisesta. Toisaalta arvostamme kokonaiskuvan ymmärrystä, mutta halveksumme todellisuudesta vieraantuneita visionäärejä.

Meillä on suuria vaikeuksia mahduttaa ison kuvan näkemystä ja detaljeista huolehtimista samaan projektiin. Tätä palapeliä ratkaistaan liikaa sillä, että haetaan kompromissia – välimaastoa suurten ja pienten linjojen välistä, vaikka juuri se välimaasto on petollista suota, jossa keskinkertaisuuden peikko vaanii.

Verkkosivustojen projektiluontoisuudesta johtuen on helppo laittaa panokset keskeisiin asioihin – konseptiin, rakenteeseen, ulkoasuun. Asioihin, jotka suunnitellaan projektin siinä kiitollisessa vaiheessa, jolloin kaikki ovat innoissaan uuden luomisesta, budjettia on ja deadlinekin vasta jossain kaukaisessa tulevaisuudessa. Kun suuret palikat alkavat olla koossa ja tulisi alkaa viilata yksityiskohtia kuntoon, on usein jo kiire, projektikassan pohja häämöttää ja into alkaa siirtyä viimeistelystä lanseeraukseen. Siksipä kai näkeekin paljon saitteja, joissa on päästy melkein maaliin – 90-prosenttisesti on valmista.

Koostin tähän muutamia detaljeja, jotka korjaamalla moni pääsisi jo 97-prosenttisesti valmiiseen saittiin.

Virhesivut

Tarkistapa omalta sivultoltasi, mitä tapahtuu, jos kirjoitat sivun nimen väärin. www.huikeebrändi.com/tuoteet – mitä tulee? Tuleeko suomenkielisellä sivustolla mystinen 404-virhesivu kolmannella kotimaisella? Tuleeko jotain käsittämätöntä sisältöä vailla mitään järkevää ulkoasua tai rakennetta? Vai tuleeko ystävällinen pahoittelu, selkeä viesti ja jopa muutama linkki mahdollisesti avuliaaseen sisältöön?

Some-tagit

Facebook, Twitter ja LinkedIn ovat kohtuullisen hyviä poimimaan sivustolta otsikkoa, kuvaustekstiä ja kuvaa, kun sivu linkitetään some-palveluun. Vaan riittääkö kohtuullisen hyvä? Se, mitä FB-feediin näkyy linkkiä jakaessa, on täysin sivuston itsensä valittavissa. Jakotekstit voidaan kirjoittaa sivukohtaisesti tai koko sivustolle voidaan tehdä geneeriset jakosisällöt. Ovelimmat virittävät WordPressin tuomaan automaattisesti oikean kuvan ja tiivistelmän jakolaatikkoon.

Lataushitaus

Monesti puhutaan latausnopeudesta, mutta kotimaisilla saiteilla surffatessani mieluummin puhun hitaudesta kuin nopeudesta. Tästä aina jauhetaan, mutta harvoin asialle tehdään mitään. Lähdetään nyt siitä, että jos sivusto ei lataudu alle sekunnissa, se on rikki. Tavallisesti näen WordPress-sivustoja, joiden latausajat huitelevat useissa sekunneissa. Paitsi että se syö mainonnan tehoja, se antaa myös huonolaatuisen mielikuvan brändistä. Miksi jättää tällainen virhe, kun sen voi helposti korjata?

Ulkoasua luupilla

Katsotaanpa sivuston ulkoasua, mutta oikein läheltä. Miltä some-linkkien painikkeet näyttävät? Ovatko ne ko. median nykyisen logon mukaisia, mutta silti omaan sivustoon sopivia, vai onko vain lätkäisty ensimmäinen kuvake, joka on ikonikirjastossa tullut vastaan? Entä muut pikkuelementit – painikkeet, bulletit, linkitykset, valikkoikonit – ovatko ne brändin ulkoasun ja hengen mukaisia, viimeisteltyjä ja persoonallisia?

Responsiiviset väliinputoajat

Sivustot ovat nykyisin responsiivisia – toimivat hienosti niin tietokoneella kuin kännykälläkin. Vaan entäpä välikoot ja äärimmäisen suuret koot? Kuinka ulkoasu käyttäytyy, jos sivustoa katsotaan pieneltä tabletilta tai valtavalta ruudulta? Hyvin tyypillistä on, että mobiiliversioon pudottaudutaan jo sellaisessa ruutukoossa, että jotkut tabletit näyttävät kapeaa soiroa keskellä ruutua, vaikka pinta-alaa olisi vielä paljon käytössä. Vielä tavallisempaa on, että kun sivustoa katselee suuren resoluution näytöltä (vaikkapa yli 2500px leveältä), sivusto joko käyttäytyy aivan arvaamattomasti tai näyttäytyy 90-lukulaisena ahtaana palstana keskellä sivua mikroskooppisin fontein.

Mitenkäs printtaus?

Niin uskomatonta kuin se onkin, sivustoja tulostellaan. Oli kyseessä sitten tiedonkeruu tarjouspyyntöjä varten tai tietopaketin koostaminen asuntoja vertaillessa, ei ole lainkaan harvinaista, että eri vaihtoehdot printataan ja niitä ihmetellään paperilta. Tulostaessa tosin selain jättää printtaamatta taustakuvat ja -värit sekä muita elementtejä, jotka se kokee tarpeettomiksi. Tämä johtaa helposti sekavaan ulkoasuun, sisällön leikkautumiseen tai klassiseen ”valkoinen teksti valkoisella pohjalla” -design-ratkaisuun.

Tekstin yhtenäisyys

Varsinkin laajemmille sivustoille tekstiä tulee monen kirjoittajan kynästä. Mikäli kukaan ei ole vastuussa kokonaisuudesta, tämä johtaa siihen, että sivustolla seikkailija törmää hyvin erilaisiin sisältöihin. Välillä vastaan tulee soljuvaa ja brändin äänensävyn mukaista, myyvää tekstiä ja seuraavan linkin takaa hyökkää töksähtelevä ja poukkoileva teknispainotteinen ominaisuuslistaus. Ongelmaan auttaa koko sivuston kattava läpikäynti, jossa ei puututa sisältöihin, mutta tekstin tyyli ja kirjoitustapa yhtenäistetään. Suosittelen lämpimästi, että työhön valitaan yksi, diktaattorin valtuuksin varustettu henkilö.

Kirotusvireet

Klassikkojen klassikko, painovirhepaholainen, autocorrect-moka, lukihärö. Päästä sisäinen pilkkuhitlerisi valloilleen ja huolehdi, että käytetty kieli on kaikkialla oikein. Pienikin virhe tekstissä rokottaa rankasti uskottavuutta ja lyö sisältöön amatöörimäisen leiman. Amatöörimäisyyttä ja huolimattomuutta tuskin on minkään brändin arvoissa. Oma kikkani on aiemmin hämmästelemäni printtaaminen – keksiköön joku psykologi ilmiölle selityksen, mutta paperilta huomaa eri virheet kuin ruudulta.

Pakolliset pikkutekstit ja juristijargoni

Sivuston alalaitaan mätkäistään usein summittainen copyright-lauseke sekä linkki epämääräiseen rekisteriselosteeseen. Näiden miettiminen kohdilleen saattaa vaikuttaa tylsältä, mutta tekstit muuttuvat yllättävän kiinnostaviksi, jos yritys pääsee vastaamaan viranomaisille kysymyksiin tietomurrosta tai kun kilpailija yrittää loukata tavaramerkkiä. Suosittelen huolehtimaan kuntoon ennen kuin on myöhäistä. Pikaohjeena: Cookie-popuppia ei Suomessa tarvitse, mutta maininnan kekseistä tarvitsee. Tietosuojalauseke on lähes aina tarpeen, copyright-merkintä ei ja rekisteröidyt tavaramerkit tulee ilmoittaa.

Kun juttelee taiteilijoiden kanssa, jokainen sanoo samaa: yksityiskohdat kuntoon. Christian Dior ilmaisi asian siten, että detaljit ovat täsmälleen yhtä tärkeitä kuin itse vaatteen ajatus; jos yksityiskohdat ovat puutteelliset, koko asu on pilalla.

Teemu Eskola, Smoyn CDO

Viimeisimmät artikkelit