Työelämää vai elämäntyötä? Milleniaalin teesit hyvään (työ)elämään

Kesäkuu 2021

Mikä sinusta tulee isona? Tähän klassikkokysymykseen ei voinut olla törmäämättä, kun olimme lapsia. Vastauskin oli tuolloin yleensä kaikilla selvillä. Minusta piti tulla kukkakauppias, kaveristani eläinlääkäri. Kuitenkin nyt, kun olemme kasvaneet aikuisiksi, harva meistä osaa vastata tuohon kysymykseen enää mitään. Tuttavapiirissäni lähes kaikilla on uusi työ, opiskelu tai alanvaihto säännöllisesti mielessä. Jatkuvasta muutoksesta on tullut uusi normaali tapa elää.

Seuraavan vuosikymmenen aikana 75 prosenttia maailman työvoimasta tulee olemaan kaltaisiani vuosina 1980–2000 syntyneitä milleniaaleja. Ikäpolveamme on kritisoitu levottomiksi ja hankalasti johdettavaksi, koska sitoutuminen työhön ei ole samanlaista kuin edellisten sukupolvien kohdalla. Syy tosin ei ole vain meissä, sillä työelämä on yksinkertaisesti muuttunut paljon projekti- ja keikkaluontoisemmaksi. Työn murros on niin suuri, että työhön liittyvät arvot ja odotukset ovat väistämättä muuttuneet toisenlaisiksi kuin vanhemmillamme.

Milleniaaleille tunnusomaista on onnellisuuden tavoittelu, eteenpäin meneminen ja merkityksellisyyden kaipuu. Jatkuvasta itsensä etsimisestä johtuva liiallinen vaihtuvuus työpaikoilla on kuitenkin haitaksi kaikille osapuolille. Rekrytoinnit ovat kalliita ja perehdyttämisaika kuluttavaa. Miten siis sitouttaa vilkkaasti liikkuvat yksilöt työhön pidemmäksi aikaa? Hyvä alku on ymmärtää sukupolven ajattelua ja odotuksia.

Y niin kuin Yrittäjämäinen ajattelu

Ensimmäinen lähtökohta on, että milleniaalien elämän tulee olla kokonaisvaltaisesti ”oman itsensä näköistä”, joten työ ei voi olla irrallinen osa sitä. Aivan kuten yrittäjät kautta aikain ovat olleet pikemminkin elämäntyössään kuin työelämässä, samaan pyrkii nyt moni työntekijä. Milleniaaleille palkka, titteli ja pysyvyys eivät ole tärkeimpiä kriteereitä työnantajaa valitessa, vaan ihanteellista on, että henkilökohtaiset kehittymistavoitteet täyttyvät. Työ ilmentää identiteettiä.

Tulevaisuudessa yhä useamman elanto koostuu palkkatyön ja sivutoimisen yrittäjyyden yhdistelmästä. Yrittäjämäiseen ajatteluun ja toimintaan kannattaakin työpaikoilla suhtautua lähtökohtaisesti myönteisesti. Työntekijän ”side hustle” on osoitus tulevaisuusorientoituneesta elämänasenteesta ja tuo lisäarvoa kaikille osapuolille työntekijän oppiessa jatkuvasti uutta vapaa-ajallaan.

A niin kuin Arvot

2020-luvun työnantajan on tarjottava houkutteleva tarina ja arvomaailma, johon milleniaali voi samaistua. Aiemmin yritykset saattoivat viestiä siitä, kuinka menestyneitä ne ovat, mutta nyt työntekijöitä kiinnostaa työn merkityksellisyys. Milleniaalin sitoutumiseen vaikuttaa, kokeeko hän olevansa osa jotain suurempaa. Ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta ja työntekijöille on tärkeää päästä tekemään hyvää. Kun arvot kohtaavat, työntekijästä saattaa tulla parhaimmillaan somelähettiläs, joka vapaaehtoisesti viestinnällään edistää sekä omaa asiantuntijuuttaan että yrityksen mainetta omissa verkostoissaan. Win-win toteutuu.

K niin kuin Kommunikaatio

Milleniaalit janoavat onnistumisen kokemuksia, ihmislähtöistä ja yksilöä arvostavaa johtamista. Toimiva kommunikaatio työyhteisön ja esihenkilön kanssa onkin olennaisen tärkeä osa työssä viihtymistä. Turvallinen työilmapiiri heijastuu myös hyvällä tavalla tiimien suoriutumiseen ja luovuuteen. Niinpä avoimen ystävälliseen kommunikaatiokulttuuriin panostaminen kannattaa etenkin etä- ja hybridityössä. Yhteiset hetket, naurut ja ”meidän jutut” ovat elintärkeitä, jotta yhteenkuuluvuuden tunne ja sitoutuminen voivat tapahtua.

Kun itse etsin uutta työpaikkaa tänä keväänä, huomasin jakavani samoja arvoja Smoyn kanssa. Korkeakoulumaailmassa pitkään työskennelleenä olen omaksunut elinikäisen oppimisen merkityksen. Minulle on tärkeää, että yrityksessä tunnistetaan maailman muutoksen nopeus ja siihen reagoidaan kannustamalla työntekijöitä kehittämään itseään säännöllisesti.

Päättelin, että ajanhermolla olemisesta ja yhteiskuntavastuusta kielii myös oppilaitosyhteistyö, jota Smoyssa on tehty pitkään. Uudet sukupolvet tuovat mukanaan uusia virtauksia, ja kun siihen yhdistetään pitkä kokemus, ovat ainekset menestykseen kasassa olipa muutostahti sitten millainen hyvänsä. Minusta ei tullut kukkakauppiasta, enkä vieläkään varmuudella tiedä, mikä minusta tulee isona. Mutta sen tiedän, että menestysjoukkueen riveissä on aina kiva seistä. 

Ulla Alakangas, Smoyn sisällöntuottaja, joka opiskelee parhaillaan digitaalista markkinointia ja analytiikkaa sekä side hustlaa viestintään ja vihersisustamiseen liittyvien projektiensa parissa.

 

Lähteet:

Oikotie 2020. Työnantajakuvan rakentamisen trendit 2021 – keskiössä ihminen: https://tyopaikat.oikotie.fi/tyonantajalle/artikkelit/tyonantajakuvan-rakentamisen-trendit-2021-keskiossa-ihminen

Studentwork 2020. Nuoret osaajat työelämässä: Soft skills 2021- tutkimusraportti: https://f.hubspotusercontent40.net/hubfs/4959747/Nuoret%20osaajat%20ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4%202021%20-%20Soft%20skills.pdf

Yle 2020. Nuoret työntekijät ovat epälojaaleja ja kärsimättömiä – mutta paljon parempia työntekijöitä kuin vanhempansa: https://yle.fi/uutiset/3-11158277